Kirjoittanut Nikolaj Bach Nielsen, BSc. Scient. Med.

Lihansyönnin lopettamisesta ja kasvisruokavalion suosimisesta on tullut entistä tavallisempaa. Vegetaristinen ja vegaaninen ruokavalio ovat yleistyneet erityisesti terveystietoisten ihmisten ja fitness-harrastajien keskuudessa.​

Kasvissyöntiä perustellaan usein ympäristönäkökohdilla, eläinten hyvinvoinnilla tai molemmilla näistä. Näitä argumentteja vastaan on vaikea taistella. Lihantuotannosta syntyy merkittäviä hiilidioksidipäästöjä, ja suuri osa elintarviketeollisuudesta ei ole erityisen eläinystävällistä. Eläinten syöminen ei ylipäätään ole erityisen ystävällistä toimintaa, mutta jätettäköön tämä keskustelunaihe toiseen kertaan.

Vegaanista ja lakto-ovo-kasvisruokavaliota pidetään usein myös lihasyöntiä terveellisempänä. Useiden tutkimusten mukaan kasvissyöjät todella ovat lihansyöjiä terveempiä.

Ongelmana on kuitenkin, etteivät terveyserot välttämättä johdu ravinnosta. Kasvissyöjät ovat kyllä usein lihansyöjiä terveempiä, mutta kasvissyöjät tapaavat myös usein olla naisia. Jos oletetaan, että kasvisruokavaliolla tulee terveemmäksi, koska kasvissyöjät ovat lihansyöjiä terveempiä, niin saman logiikan mukaan voidaan myös päätellä, että kasvisruokavaliota noudattamalla muuttuu naiseksi.


Toisin sanoen näiden kahden tekijän välinen korrelaatio ei ole yhtä kuin syy-seuraus -suhde. Väestötutkimusten tuloksiin voivat nimittäin vaikuttaa myös monet muut tekijät.

Kasvissyöjät näyttävät nimittäin yleisesti olevan terveystietoisempia, fyysisesti aktiivisempia ja vähemmän taipuvaisempia tupakoimaan tai juomaan alkoholia (1,2). Jos tilastoja ei suhteuteta tällaisten tekijöiden mukaan, niin kasvissyönti näyttäytyy terveellisempänä, vaikka terveysvaikutus johtuisikin osittain tai kokonaan muista elämäntavoista. Useissa tutkimuksissa on itse asiassa yritetty selvittää kasvisyöntiin vaikuttavien muuttujien, kuten iän, sukupuolen, koulutuksen, fyysisen aktiivisuuden, alkoholin käytön ja tupakoinnin yhteyttä verenpaineeseen (3,4), diabetekseen (5,6) ja ylipainoon – joissain tutkimuksissa (9, 10) kuolleisuuden on todettu olevan alhaisempi kasvisyöjillä, mutta ei kaikissa (11).

Sen lisäksi, että tutkimuksissa on vaikea ottaa huomioon muiden muuttujien terveysvaikutuksia, monien tutkimusten heikkoutena on myös se, että koeryhmiin on haettu erityisesti kasvissyöjiä sen sijaan, että tutkimushenkilöiden ruokailutottumuksia olisi alettu selvittää tutkimusryhmän kokoamisen jälkeen. Tämä saattaa vaikuttaa siihen, minkätyyppisiä kasvissyöjiä tutkimukseen osallistuu, ja he eivät välttämättä edusta kasvissyöjiä ryhmänä. 

Edellä mainitut tutkimukset ja niiden rajoitteet ovat toimineet kannusteena uudelle kattavalle tutkimukselle kasvissyönnin terveysvaikutuksista. Mihrshahi et al.:n tekemä tutkimus on nimeltään Vegetarian diet and all-cause mortality: Evidence from a large population-based Australian cohort - the 45 and Up Study, ja perehdymme siihen tarkemmin tässä artikkelissa. 

Kasvissyöjät näyttävät nimittäin yleisesti olevan terveystietoisempia, fyysisesti aktiivisempia ja vähemmän taipuvaisempia tupakoimaan tai juomaan alkoholia

Mihrshahi et al (12) – ovatko kasvissyöjät terveempiä?

Uudessa tutkimuksessa on seurattu 243,096 yli 45-vuotiasta australialaista miestä ja naista keskimäärin 6,1 vuoden ajan (aikavälillä 2006-2014). Tutkimuksessa on kerätty tietoa koehenkilöiden ruokailutottumuksista ja verrattu tätä tietoa kuolleisuuskehitykseen, joka on yksi tärkeistä terveyden mittareista. 
Tutkimuksessa kerättiin myös huomattava määrä tietoa muista muuttujista, joilla voi olla vaikutusta ihmisen terveydentilaan. Tutkimustuloksia suhteutettiin eri muuttujien mukaan, jotta kasvissyönnin todelliset vaikutukset saataisiin parhaiten selville. Koska eri muuttujien vaikutusten suuruudesta ei voida olla varmoja, tutkimuksessa säädeltiin eri tekijöiden osuutta asteittain neljässä erilaisessa tilastollisessa mallissa.

Lue myös: The Church of Gluten - uskonnollinen ravintovallankumous

Mitä tutkimuksessa saatiin selville?

Kyselytutkimuksen ja koehenkilöiden ruokavalioista saadun tiedon perusteella voitiin todeta, että 98,1% väestöstä söi säännöllisesti lihaa, 0,63% noudatti kasvisruokavaliota, 0,46% pescovegetaarista ruokavaliota (kasvisten lisäksi kalaa sisältävä ruokavalio), ja 0,82% noudatti semivegetaarista ruokavaliota, jossa lihaa syödään harvemmin kuin kerran viikossa.

Kasvissyöjät olivat keskimäärin nuorempia ja useammin naisia. Heillä oli vähemmän taipumusta ylipainoisuuteen, sydän- ja verosuonitauteihin, korkeaan verenpaineeseen sekä aineenvaihduntahäiriöihin, kuten diabetekseen. He myös tupakoivat vähemmän ja käyttivät vähemmän alkoholia. Nämä henkilöt olivat myös paremmin koulutettuja kuin lihansyöjät, mikä on olennainen huomio, sillä sosiaaliekonomisilla tekijöillä ja terveydellä on selkeä yhteys. Toisin sanoen kasvissyöjien terveydentilaa voitiin selittää myös lukuisilla muilla muuttujilla kuin ruokavaliolla.

6,1 vuoden aikana lihansyöjistä kuoli 6,9%, kun taas kasvissyöjien keskuudessa kuolleisuus oli 5,3%. Mutta edes siinä tilastollisessa mallissa, jossa tuloksia suhteutettiin vain sukupuolen ja iän mukaan, ei koeryhmien kuolleisuudessa todettu tilastollisesti merkittävää eroa.

Kuolleisuudessa ei löydetty eroja myöskään kasvissyöjien, pesco-vegetaristien ja semi-vegetaristien välillä. Sen sijaan kalaa syövillä pesco-vegetaristeilla todettiin olevan alhaisempi kuolleisuus kuin lihansyöjillä, kun tuloksia suhteutettiin sukupuolen, iän ja sosioekonomisten tekijöiden mukaan.

Kasvissyönnistä ja veganismista on viime aikoina tullut yhä useammassa yhteydessä jopa terveellisyyden eikä pelkästään eläinten hyvinvoinnin synonyymejä. 

Johtopäätös

Kasvissyönti ei näytä tutkimustulosten valossa olevan lihansyöntiä terveellisempää – edes silloin, kun huomioon otetaan vain pienin mahdollinen määrä muita muuttujia. Sen sijaan kalaa sisältävä pesco-vegetaristinen ruokavalio vaikuttaisi terveellisemmältä kuolleisuudessa mitattuna, mikä on mielenkiintoista ja korostaa jälleen kalan syönnin terveellisyyttä. 

Uusi tutkimus, jossa tutkittiin erittäin suurta koeryhmää, viittaa kuitenkin siihen, ettei lihan tai eläinperäisten tuotteiden syöminen ole epäterveellistä. Tämä ei ole yllättävää ottaen huomioon, kuinka paljon terveellisestä ravinnosta nykyisin tiedetään. Vahvasti jalostetun lihan, kuten leikkeleiden, pekonin ja makkaroiden syömistä on varmasti hyvä välttää, mutta jos maitotuotteet, kananmuna ja erityisesti kala jätetään kokonaan pois ruokavaliosta paremman terveyden toivossa, tekee todennäköisesti itselleen karhunpalveluksen. (13,14,15).

Hedelmien ja kasvisten syönti on kuitenkin ehdottomasti terveellistä, vaikkei ruokavaliosta jättäisikään pois kaikkia eläinperäisiä tuotteita. On ongelmallista, ettei tätä asiaa tunnuta ymmärrettävän riittävän hyvin. Kasvissyönnistä ja veganismista on nimittäin viime aikoina tullut yhä useammassa yhteydessä jopa terveellisyyden eikä pelkästään eläinten hyvinvoinnin synonyymejä. Lisäksi markkinoille on tullut entistä enemmän vegaanisia elintarvikkeita, joita  markkinoidaan terveellisinä ja luonnollisina, mutta jotka todellisuudessa sisältävät merkittävän määrän täyteaineita, sokeria ym. 

Uuden tutkimuksen tekijät pitävät tätä kehitystä yhtenä syynä sille, ettei kasvissyönnillä ole todettu enää olevan samanlaisia  terveysvaikutuksia kuin vanhemmissa tutkimuksissa. Keskiverto kasvisruokavalio ei siis nykyisin sisällä enää yhtä paljon kasviksia ja täysjyvää kuin joitain vuosia sitten. Kasvikset on korvattu soijatuotteilla, sokerilla, jalostetuilla välipaloilla ja pikaruoalla. 

Opsummering

Hedelmien ja kasvisten syöminen on erittäin terveellistä, ja päivittäin syödyn 600-800 gramman kasvismäärän on todettu olevan yhteydessä alhaisempaan kuolleisuuteen. Kasvisten syönti ennaltaehkäisee diabetesta, sydän- ja verosuonisairauksia ja tiettyjä syöpiä. (17). Kasvisten lisäksi ruokavalioon voi halutessaan kuitenkin sisällyttää myös eläinperäisiä elintarvikkeita. Lihan, kananmunan tai maitotuotteiden syöminen ei ole epäterveellistä, ja etenkin kalan syöminen on erityisen suositeltavaa.

… Kannattaa myös muistaa, ettei tuote ole automaattisesti terveellisempi, vaikka sen päällä lukee ”vegaaninen”.

Lihan, kananmunan tai maitotuotteiden syöminen ei ole epäterveellistä

Lähteet:

(1) T.J. Key, P.N. Appleby, E.A. Spencer, R.C. Travis, A.W. Roddam, N.E. Allen Mortality in British vegetarians: results from the European Prospective Investigation into Cancer and Nutrition (EPIC-Oxford) Am. J. Clin. Nutr., 89 (5) (2009).
(2) J.L. Bedford, S.I. Barr Diets and selected lifestyle practices of self-defined adult vegetarians from a population-based sample suggest they are more ‘health conscious’ Int. J. Behav. Nutr. Phys. Act., 2 (1) (2005)
(3) Y. Yokoyama, K. Nishimura, N.D. Barnard, et al. Vegetarian diets and blood pressure: a meta-analysis JAMA Intern. Med., 174 (4) (2014)
(4) P.N. Appleby, G.K. Davey, T.J. Key Hypertension and blood pressure among meat eaters, fish eaters, vegetarians and vegans in EPIC-Oxford Public Health Nutr., 5 (5) (2002)
(5) S. Tonstad, K. Stewart, K. Oda, M. Batech, R.P. Herring, G.E. Fraser Vegetarian diets and incidence of diabetes in the Adventist Health Study-2 Nutr. Metab. Cardiovasc. Dis., 23 (4) (2013)
(6) A. Vang, P.N. Singh, J.W. Lee, E.H. Haddad, C.H. Brinegar Meats, processed meats, obesity, weight gain and occurrence of diabetes among adults: findings from Adventist Health Studies Ann. Nutr. Metab., 52 (2) (2008)
(7) A. Vang, P.N. Singh, J.W. Lee, E.H. Haddad, C.H. Brinegar Meats, processed meats, obesity, weight gain and occurrence of diabetes among adults: findings from Adventist Health Studies Ann. Nutr. Metab., 52 (2) (2008)
(8) M. Rosell, P. Appleby, E. Spencer, T. Key Weight gain over 5 years in 21,966 meat-eating, fish-eating, vegetarian, and vegan men and women in EPIC-Oxford Int. J. Obes., 30 (9) (2006)
(9) C.S. Kwok, S. Umar, P.K. Myint, M.A. Mamas, Y.K. Loke Vegetarian diet, Seventh Day Adventists and risk of cardiovascular mortality: a systematic review and meta-analysis Int. J. Cardiol., 176 (3) (2014), pp. 680–686
(10) M.J. Orlich, P.N. Singh, J. Sabate, et al. Vegetarian dietary patterns and mortality in Adventist Health Study 2 JAMA Intern. Med., 173 (13) (2013)
(11) T.J. Key, P.N. Appleby, E.A. Spencer, R.C. Travis, A.W. Roddam, N.E. Allen Mortality in British vegetarians: results from the European Prospective Investigation into Cancer and Nutrition (EPIC-Oxford) Am. J. Clin. Nutr., 89 (5) (2009)
(12)  Mihrshahi S, Ding D, Gale J, Allman-Farinelli M, Banks E, Bauman AE.  Vegetarian diet and all-cause mortality: Evidence from a large population-based Australian cohort - the 45 and Up Study. Prev Med. 2017 Apr;97:1-7. doi: 10.1016/j.ypmed.2016.12.044.
(13) Thorning TK, Raben A, Tholstrup T, Soedamah-Muthu SS, Givens I, Astrup A. Milk and dairy products: good or bad for human health? An assessment of the totality of scientific evidence. Food Nutr Res. 2016 Nov 22;60:32527. doi: 10.3402/fnr.v60.32527.
(14) Diana M DiMarco, Gregory H Norris, Courtney L Millar, Christopher N Blesso, and Maria Luz Fernandez. Intake of up to 3 Eggs per Day Is Associated with Changes in HDL Function and Increased Plasma Antioxidants in Healthy, Young Adults. 2017, doi: 10.3945/​jn.116.241877
(15) J. Zheng, T. Huang, Y. Yu, X. Hu, B. Yang, D. Li Fish consumption and CHD mortality: an updated meta-analysis of seventeen cohort studies Public Health Nutr., 15 (4) (2012)
(16) P. Clarys, T. Deliens, I. Huybrechts, et al. Comparison of nutritional quality of the vegan, vegetarian, semi-vegetarian, pesco-vegetarian and omnivorous diet Nutrients, 6 (3) (2014)
(17) Aune et al. Fruit and vegetable intake and the risk of cardiovascular disease, total cancer and all-cause mortality–a systematic review and dose-response meta-analysis of prospective studies. Int J Epidemiol DOI: https://doi.org/10.1093/ije/dyw319 Published: 22 February 2017

Artikkeleita ja kirjoituksia laativat bodylab.fi -sivustosta riippumattomat kirjoittajat. Tämä tarkoittaa, että teksteissä ilmaistut mielipiteet eivät kuvasta yrityksen tai sen työntekijöiden mielipiteitä. Kaikki bodylab.fi -sivuston artikkelit ja muut tekstit heijastavat toisin sanoen ainoastaan kirjoittajan omia mielipiteitä.